Elämä on elämää

Kolme savista harakkaa istuu käpristyneen kannon juurakon päällä. Vanha raakku on himen kärsinyt sateista ja pinta on murtunut monesta kohtaa. Samoin on nurinkurinen kantokin murtumia täynnä. Kuitenkin jaksavat palvella mökkeilijöiden pihakoristeena ja ohikulkijoiden ihmeteltävänä siinä paikallaan Talven tullen raakut menevät kuitenkin huussiin jäähylle.

Kategoria: Valokuvatorstai 24 kommenttia Kommentoi

savisuti kirjoitti 26.02.2009 - 01:20

Kauniisti on puu murtunut ja yksi vaakuistakin näyttää aika murtuneelta, toki nuo toiset aika onnellisilta.

Tarjuska ite kirjoitti 26.02.2009 - 01:32

Savisuti: Heh...itsekin tajusin sen jälkeen, kun olin kuvan laittanut, että vähän "murtuneen" näköinenhän tuo yksinäinen raakku tuossa on. Onni on vain yksillä. :)

Marja-Leena kirjoitti 26.02.2009 - 01:42

Surku käy, mutta hyvin on murtuneen näköinen, ja kuoret ovat tippuneet kannolle, joka on samassa kunnossa!;)

Doris50 kirjoitti 26.02.2009 - 07:31

Kaltoin on elämä kohdellut myös raakkujia.

Nukke kirjoitti 26.02.2009 - 09:36

Vanha raakku on hieno, murenneenakin. Silmät ehkä maalaisin uusiks, mutta ajanpatina on hieno !

aino kirjoitti 26.02.2009 - 09:54

Kiva kuva!

Heli kirjoitti 26.02.2009 - 09:57

Hauskat nuo harakat, ovat iloisen näköisiä vaikka pinta putoaa! Tulee mieleen joku tsekkiläinen piirretty vaan en muista sen nimeä.

Wiltteri kirjoitti 26.02.2009 - 09:58

Olen itse keräillyt kantoja ja karahkoita mökille rantavesistä-kuivuttuaan ne on tosi upeita...

-wiltteri-

hpy kirjoitti 26.02.2009 - 12:08

Toivon vaan ettei harakoilta murru koipia.

Inkataika kirjoitti 26.02.2009 - 12:21

Suloinen kuva vanhuksista! :)

Yira kirjoitti 26.02.2009 - 13:06

Kivasti oivallettu, hieno kuva

Inkivääri kirjoitti 26.02.2009 - 13:11

Hauska kuva - monenlaista murtumaa, mutta ei onneksi mitään ihan kamalaa:)

Zilga kirjoitti 26.02.2009 - 13:13

Miettivä, utelias, murtunut. näin näen harakkasi mielialat.

Täti-ihminen kirjoitti 26.02.2009 - 13:26

Murtumat ja kulumat antavat ilmettä esineille. Sympaattisen näköisiä kavereita nämä harakat.

eem kirjoitti 26.02.2009 - 15:02

Ajan hammas puree!

Marjut kirjoitti 26.02.2009 - 15:09

Ou, minulla ei näy mitään kuvaa:O, tulen uudelleen ;)

Marjut kirjoitti 26.02.2009 - 15:27

Yksi kraakka on kyllä murtuneen oloinen, tuo kanto on ihana kaikkine murtumineenkin.

aimarii kirjoitti 26.02.2009 - 17:23

Säävaihtelut ja aika tekevät tuollaisia murtumia, mikään ei ole ikuista.

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti 26.02.2009 - 20:01

Vanhus on ihan kumarassakin.

Nohna kirjoitti 27.02.2009 - 09:53

Kiva vastaus haasteeseen!

SusuPetal kirjoitti 27.02.2009 - 09:53

Liikuttavan näköinen kolmikko.

annifanni kirjoitti 27.02.2009 - 10:09

Kiva kuva.

kirjoitti 27.02.2009 - 13:36

Voi harakka parka kun on ihan täynnä murtumia;)

Leenukka kirjoitti 27.02.2009 - 15:21

Teidän mökki on yks ihmemaa. Murtuneet puut taitaa olla kauneimpia mökkikoristeita.

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: