Elämä on elämää

Taas jäi melkein viime tippaan, tuo ystävänpäiväkorttien tekeminen. Enemmän olisin tehnyt, mutta aika ei antanut myöten. Jokunen viikko sitten tein näistä osan ja eilen sitten loput. Katsotaan aamulla, ehdinkö tehdä vielä kuusi korttia, sillä ostin merkkejä sen verran yli. Nämä lähtivät tänään matkaan.

Kortit: 1 ja 2

Kortit: 3 ja 4

Kortit: 5 ja 6

Kortit: 7 ja 8

Kortit: 9 ja 10

Kortit: 11 ja 12

Korti: 14 ja 15

Kortti: 15

Tässä nämä tekeleet tällä kertaa. Kiireessä ei ehdi paljon monimutkaisia kortteja tekemään. Mangoliakortit tein jo aiemmin. Niitä olisi ollut kyllä kiva lähettää, mutta ovat melko aikaa vievää puuhaa. Olisi ihanaa, kun voisi lähettää kortteja kaikille ystävilleen, harmi ettei se ole mahdollista.

Kategoria: Askartelua 4 kommenttia Kommentoi

harakka kirjoitti 11.02.2009 - 13:58

Kauniita kortteja oletkin tehnyt, todella kauniita.
Kyllä mieli tulee hyväksi ystävällesi, kun kortin käteensä ihailtavaksi saa!!

kirjoitti 11.02.2009 - 14:37

Kauniita kortteja ystävät saavat!

Uuna kirjoitti 11.02.2009 - 14:50

Ahkera olet ollut ja kauniita, herkkiä kortteja ystäväsi saavat. Minun ystäväni ovat jo vuosia saaneet vain sähköpostijonkun. Kauan tein vallan itse, mutta nyt jaksan (viitsin) tehdä vain yhden, minkä sitten lähetän kaikille.

Satu H kirjoitti 12.02.2009 - 23:20

minä jouduin turvautuun ostoisiin tällä kertaa, ei vaan ollut aikaa tehä ite. en mä kyllä lähetä kuin muutaman, mutta silti.

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: