"Tule käymään tai mene kotiisi"
Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.
KAMERA, JOLLA KUVAAN:
CanonPhowerShot A640
Canon Ixus 105
Nikon D70S
Pihlajanmarjan siemenet mahassaan ja ne ulos päästessään kasvaa uusia pihlajia. Moni puu leviää näin. Kiitos, lintut.
-wiltteri-
Olen muuten vastannut neljäs kuva -haasteeseesi.
Tari: Porukassa on turvaa, mutta onkohan ruokarauhaa? :)
Maru: Monia :)
Maija: Kun on pihlajia, niin todennäköisesti on myös tilhiä. Siinä voi käydä köpelösti, jos ikkunaa yrittävät tavoitella. :(
Savisuti: Yksi löytää ja toiset seuraa perässä. :)
Marja-Leena: Onneksi ei ollut numerokuvahaaste. :))
Hpy: Paljon = monta :)
Maija: Tilhipuu. :)
Inkataika: Tilhien palaveri. :)
Lastu: Niinhän se kiertokulku varmaan menee. :)
Sisko: Siltä näyttää....jospa niillä on inventaario meneillään. :)
Inkivääri: Moni tilhi tuohon puuhun tulla tupsahti. :)
Täti-Ihminen: Onneksi ei olleet sentään niin pelottavia. Ihan kiltisti tuossa istuivat. :)
Tanssiva harmaa pantteri: Eivät älynneet pelästyä, kun ikkunaruudun takaa niitä lymyilin, toiselta puolen katua. :)
Wiltteri: Linnut ovat vähän laumassa kulkijoita, joten monia on aika helppo saada samaan potrettiin. :)
Yira: Noita tilhiä on kyllä tuossa enemmän, mitä omeapuussamme oli syksyllä omenoita. :)
Liisa: Itsekin näen yleensä monta töyhtöpäätä. :)
Raija: Oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja kameran kanssa. :)
Ari: Ehkä sopu sijaa antaisi, joten voisipa vielä mahtuakin. :)
Leijonainen: Toivotaan, että löytyy. Ensin meilläkin katosi orapihlajasta marjat ja sitten vasta tienoon pihlajista. Mitäköhän nyt sitten mahtavat puputella?
Nohna: On siinä enemmän, mutta laitoin tuon ylemmän, että erottaa mitä lintuja ovat. :)
Harakka: Puu näytti kyllä aika tyhjältä, jospa olivat vaan pitämässä palaveria tai lepotaukoa. :)
Zilka: Aitalintja?...orapihlaja-aidalltako? Näyttää kaikki punamarjat kelpaavan, jos vaan enää löytyy. :)
Marjukka: Ihanko totta, eikö teillä päin ole pihlajia? Yleensä ilmaantuvat pikkupakkasten aikaan syksymmällä ja näin talvella niitä näkyy paljon. :)
SusuPetal: Hih, silhuetteja...olisipa noissa leikkaamista. :))
Leenukka: Hui, pahalta tuntuisi. Muistan nähneeni muutamaan kertaan sen leffan ja olipa pelottava. :(
Elegia: Harvoin minäkään ihan noin montaa.
Nukke: Itse en kyllä läheskään kaikkia lintuja tunne, saati sitten niitä osaa tiirailla. :)
KirsiM: Äidin ikkunasta ne bongasin ja monta oli, kunnes auto ajoi ohi ja yks kaks yllättäen ne katosi.