Tainamaantantain 53. aihe:
Hetken levähdys arkikiireisiin... Tämän kaksiviikkoisen aiheen on kehittänyt Uukka. 

Kuva-aihe on


ja sana-aihe on

TAUKOPAIKKA.


Siitä on jo aikaa noin 15 vuotta...Olin menossa sairaalaan kontrollikäynnille, hyvin voipuneen oloisena. Olivat unohtaneet kertoa pissanäytteen tuomisesta ja se tiesi minulle neljän tunnin pakollista taukopaikan hakemista lähitienoilta. Sen jälkeen oli tuotava tuotos laboratorioon.

Tunsin olevani lopen uupunut, sillä maksa ei toiminut kunnolla ja lähellä oli uusintasiirto. Kaipasin omaa vuodettani, ehkä enemmän kuin mitään muuta. Sairaalassa ei ollut liiemmin muuta tilaa taukoiluun, kuin täysi ja ahdas kahvila, joten yritin hinata kehoni ulos, jotta saisin hieman raitista ilmaa ja puhtia itseeni. Suuntasin matkani kohti lähettyvillä olevaa puistoa. Hetken verran siellä istuessani, lähistöllä aamupaukkuja naukkaava seurue bongasi minut ja hieman laitamyötäisessä olevat kaverit tulivat tarjoamaan minullekin paukkuja. Tyrmistyneenä nousin ylös penkiltä ja lähdin etsimään uutta taukopaikkaa. Suuntasin matkani Topeliuksen puistoon, joka oli pieni ja kaunis puistikko. Ajattelin, että nyt onnisti. Hetken päästä puiston poikki suunnisti joku huumehörhö ja huomasi tietenkin minut, keltaisen ihoni kanssa ja laihana kuin luuranko. Farkkuasuinen muukalainen rääkyi kurkku suorana: " Tiedätkös minne sinä tuon aidsisi kanssa joudut....sanon, että sulle käy tosi p....isesti."
Olin hyvin pettynyt ja lähdin laahustaen kohti sairaalan kahviota, jossa kuitenkin saisin istua rauhassa, eikä kukaan tulisi minulle tarjoamaan viinaa tai ilkkumaan. Totesin vain, ettei puiston penkillä saa näköjään istua muut kuin humalaiset ja yleiset naiset.


Tyhjä taukopaikka...puiston penkki