Viikonloppu oli yksi elämäni muistorikkaimmista hetkistä. Viime aikoina olen saanut pienen ajan sisällä muistella lähes 40-vuoden takaisia tapahtumia elämässäni. Muutama viikko sitten tapasimme vanhojen nuoruusystävien ja tuttujen kanssa Solhemissä järjestetyssä tilaisuudessa.
Menneellä viikolla juhlistettiin entisen kouluni eli "Lyllin...Lapparin...Lappiksen"..miksikä sitä sitten kutsuimmekin eli oikalta nimeltään Lapinpuiston Yhteislyseon 100-vuotisjuhlia. Tämä koulu on kokenut monia muutosvaiheita 100-vuotiaan taipaleensa aikana.

Mistä kaikki alkoi?
Helsingin maanviljelyslyseo perustettiin v. 1908 ja sillä nimellä koulu toimi aina vuoteen 1935 asti. Helsingin Yhteislyseo perustettiin v. 1924, joka toimi yhdessä Helsingin maanviljelyslyseon rinnalla v. 1934.Koulu muutti Kirkkokadulta Lapinlahdenkadulle v. 1927.  Keväällä johtokunta päätti laajentaa Helsingin Maanviljelyslyseon 6-luokkaiseksi, kansakouluun perustuvaksi yhteiskouluksi. Luonnontieteille varattiin edelleen huomattava sija. Koulun uudeksi nimeksi päätettiin ottaa Lapinpuiston yhteislyseo. Uuden koulun 1.luokka aloitti toimintansa 3.syyskuuta, jolloin sille hyväksyttiin 35 oppilasta.


kuva täältä.


Nämä kaksi koulua toimivat rintarinnan Lapinlahdenkadulla aina vuoteen 1971 asti, jolloin rakennettiin uusi koulu Helsinkiin, Kontulaan. Entisen koulurakennuksen paikalle rakennttiin vakuutusyhtiö Ilmarisen toimitalo. Harmillista, sillä tuo vanha rakennus oli kyllä kauniimpi kuin nämä nykyaikaiset toimitalot.


Kuva täältä.

Itse aloitin keskikoulun v. 1965, jolloin minut hyväksyttiin ensimmäiselle luokalle Lapinpuiston yhteislyseoon. Koska koulut toimivat verrattain pienissä tiloissa, niin opinnot olivat jaettu kahteen vuoroon ja minä jouduin ns. iltavuoroon. Koulutunnit alkoivat päivällä ja päättyivä n. 18-19 maissa. Toisinaan jäimme jälki-istuntoon koko luokan kera ja kotiinpääsy saatoi venyä yli ilta seitsemään saakka. Kotimatkaa oli taitettava vielä linja-autolla ja aika myöhään sitä olikin kotona iltaisin. Muistan, kuinka musiikkitunteja pidettiin elokuvateatteri Reginassa, joka sijaitsi koulun alakerrassa. Välitunneilla oleilimme koulun sisäpihalla eli betoniseinin vuoratussa pihapiirissä. Seinän toisella puolen, naapurikadun puolella sijaitsi  ranskalainen koulu. Luokkamme huoneistot olivat hyvin korkeita ja muistan kuinka pojat tekivät kaikenlaista jäynää ja ripustivat mm. kenkäni joskus katontasalle olevalle verhotangolle. Siinä sitä oli välitynnilla työ ja tuska, kun kenkiä yritimme saada pois karttakepin avulla. Kaikenlaista hassua sitä koulussa tapahtuikin ja niille asioille voi vain hymähtää tänä päivänä.


Launatain juhlatilaisuuden tunnelmaa koulun pihapiirissä

Koulun muutto Kontulaan v. 1971 oli hieman haikeaa, mutta uusi kokemus. Olin tuplannut edellisenä keväänä ja pääsin vaihtamaan ns. aamuvuoroon uudelle luokalle. Uudessa koulussa Kontulassa olikin vain yksi vuoro eli kaikki oppilaat pääsivät aamuvuoroon ja enää ei tarvinnut kenenkään nuokkua iltamyöhään jälki-istunnossa. Mikä oli vielä hyvää tässä muutossa, niin koulussa oli uusi, hieno ruokasali. Aiemmassa koulussamme ei ollut ruokasalia ja siksi oppilaiden piti kantaa mukanaan eväitä, jos halusivat koulupäivän aikaa nauttia ateriaa. Yleensä eväät olivat maitopullo ja voileipäpaketti koulukassissa. Tosin muistan, kuinka joskus nälkäinen luokkatoverini ahmi voileipäni, ennen kuin ehdin niihin itse kajota. Tuosta asiasta ollaan sitten vanhempina puhuttua ja nyt se jopa hävettää luokkatoveriani. Joskus tuli korvattua eväät kotipysäkin lähellä olevan leipomon pitkiin viinereihin ja limupulloon.

Kouluajoiltani muitan nykypäivän julkkishenkilöitä, kuten luokkatoverini Rikin. Koulussa oli myös Babizinin sisaruksia, joista Ykä oli rinnakkaisluokalla. Muska oli taas Hyllin puolella. Me taisimme olla ns. vielä "pikkulikkoja", joita isommat ajoivat välitunneilla veskistä pois, kun olivat itse siellä lintsaamassa, ettei tarvinnut mennä ulos. Nämä muistot ovat vanhasta koulusta. Lisäksi koulua on käynyt Raittisen Eero ja Jussi, Puolikuun K.Pesonen, sekä monia muita julkkiskasvoja.

Ostin koulun historiikin lauantain juhlista ja enää en ihmetellyt, että miksi minutkin jätettiin luokalle, monien muiden luokkatoverieni tavoin. Koulu haluttiin pitää hyvässä maineessa ja siksi ei suvaittu lipsumista. Kirjan mukaan luokalle jäi vuosien aikana tuhansia oppilaita.  Ehkä sen takia koulusta onkin niin "viisaita" ihmisiä valmistunut.

Tarkoitus oli kertoa juhlista, mutta taidan tehdä siitä ihan oman jutun...muuten tästä tulee uusi historiikki.