Elämä on elämää

Valokuvatorstain 105. kuva-aihe: Tällä kertaa haaste on kuvamuodossa. Valokuva on Ian Brittonin ottama ja Freefoto.com -sivuston kuvapankissa. Kuva on Creative Commons -lisenssin alainen.

Vastaan kuvaan omalla kuvallani:

Edit 10.10.2008:

Enpä viitsinyt pitää teitä jännityksesssä....minnekä tuo salaperäinen polku johtaa? Tästä matka jatkuu:

....salaperäisyys tiivistyy...

Kaksin oli kyllä turvallisempaa kulkea. Näin pysyivät pienet vihreät miehet ja kartanon kummitukset loitolla.

Kategoria: Valokuvatorstai 18 kommenttia Kommentoi

Nohna kirjoitti 09.10.2008 - 19:18

Uijui, sieltäkö ne tulee?!

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti 09.10.2008 - 19:22

Ei Isojalka (Big Foot), Yöjalka

savisuti kirjoitti 09.10.2008 - 19:29

Tunnelmallinen polku ja lehdetkin vielä pääosin vihreitä, mutta onko tuo valo kuu, katuvalo vai UFO?

Pekka kirjoitti 09.10.2008 - 21:15

Rauhallisen vihreä tunneli kuljettavaksi. Asuisikohan tuon polun varrella Peter Pan? ;-)

Tarjuska kirjoitti 09.10.2008 - 22:05

Nohna: Joku sieltä tulee, mutta hämärässä ei oikein erotu. Toivottavasti ei ole niitä pieniä vihreitä miehiä. :)
Oh-show-tah hoi-ne-ne: Epäilen, että joku muukin on yöjalassa, kuin minä. :)
Savisuti: Kuva on otettu alkuviikosta iltakävelyllä. Kuuta lähdin kurkoittamaan, mutta se oli vielä niin matalalla, joten katuvalon turvissa sitä oli suunnistettava. Kaukainen, epämääräinen valo kajasti kulman takaa...kukahan sieltä viipeltää, ettei itse ufomies? :)
Pekka: Rauhallinen polku johtaa vanhan kartanon pihapiiriin. Siellähän voi kyllä nähdä vaikka mitä kummajaisia. :)

Wiltteri kirjoitti 09.10.2008 - 22:25

Varjot ovat tuossa mieleeni..

-wiltteri-

Nukke kirjoitti 10.10.2008 - 02:48

Salaperäisen näköinen paikka.

Hallatar kirjoitti 10.10.2008 - 06:01

Ihana
vihreä hämärä... =)

Lastu kirjoitti 10.10.2008 - 07:37

Salaperäiseen puutarhaanko polku vie? Kuva on salaperäinen ja kiehtova. Mutta mielelläni otan jonkun turvallisen kädestä kiinni, kun kävelen kohti valoa. Jaettu ilo odottaa.

SusuPetal kirjoitti 10.10.2008 - 07:42

Onpa tunnelmallinen kuva, pehmeä, mutta ei laisinkaan pelottava. Kutsuva.

Leenukka kirjoitti 10.10.2008 - 09:04

Hui! En kyllä menis tonne mutta kuvaa on kiva ja helppo ihailla.

Inkivääri kirjoitti 10.10.2008 - 10:19

Salaperäinen tunnelma - kaverin kanssa tosiaan varmaan turvallisempi olo tuolla kuljeskella:)

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti 10.10.2008 - 14:57

Ufoja kartanolla ja kartanopolulla.

Leijonainen kirjoitti 10.10.2008 - 16:41

Salaperäinen sadun polku, jota on aivan pakko kulkea kaksin. Ei siksi, että pieniä vihreitä miehiä ilmestyisi, vaan siksi, että tämä tie on pullollaan romantiikkaa.

Doris50 kirjoitti 10.10.2008 - 20:30

Kauniita kuvia.

Marja-Leena kirjoitti 11.10.2008 - 00:00

Katuvalon alla....! Salaperäisiä kuvia!;)

Satu H kirjoitti 12.10.2008 - 01:40

mystisiä kuvia, todella! :)

aimarii kirjoitti 15.10.2008 - 07:56

Valoa tunnelin päässä! Vaiko vierasesine laskeutumassa? Kuitenkin kuva on romanttisen hämyinen. Tykkäisin kävellä tuommoisella polulla käsikynkkää rakkaani kanssa ja haaveilla.

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: