Lahdessa vietettiin 9.6-11.6.2006 Elinsiirtoväen Liikuntaliiton (ELLIN) kesäkisoja. Perjantaina paikan päällä oli lähinnä vain eliittiväkeä eli golf-porukkaa. Golf-ottelut käytiin Vääksyssä Tallukan tuntumassa. Minä ja Pekka lähdimme Lahteen hurruuttelemaan lauantaiaamulla. Tarkoitus oli nousta jo seitsemältä, jotta olisimme olleet määräpaikassa klo 10 aikaan. Silloin oli näet kisapäivien avajaiset Keskuskentällä aivan hyppyrimäkien tuntumassa. Hieman myöhästyimme avajaisista, mutta eihän tuo haitannut. Tunnelma oli kuten aiemminkin, iloinen ja välitön. Paikan päällä oli lukuisia sydän- ja keuhkosiirrokkaita, munuais- ja maksasiirrokkaita, heidän läheisiään sekä mahdollisesti myös munuais- ja maksapotilaita.

Itse en varsinaisesti osallistunut yksilöllisiin kilpaurheilulajeihin. Taso oli kova ja minulla kun on muutenkin vaikeuksia jo juosta bussinkin kanssa kilpaa. Ei jalat jaksa liikkua kilparadalla. Tyydyttävästi katselin muiden suorituksia, kuvasin tapahtumaa ja kannustin kentän reunassa. Nämä tilaisuudet ovat minulle ihania kesätapahtumia. Niissä tapaa muita samaa kokeneita sekä tutustuu myös muihin elinsiirtopotilaisiin. Olen saanut paljon tuttuja sydän- ja keuhkosiirrons saaneista. Voi sitä riemua, joka pursui kilpailijoiden rinnasta. Varsinkin kun näki sydänsiirron saaneita, jotka eivät olleet ennen siirtoa ehkä koskaan aiemmin pystyneet juoksemaan. Vaikka maaliviivalla ei olisikaan ollut ensimmäisenä vaan viimeisten joukossa, niin se riemu oli kosketeltavissa. Voitto ei ollut tärkeintä vaan osallistuminen.

Mölkkyturnauksestamme

Osllistuimme kuitenkin lauantaina mölkkykilpailuun, tosin onni ei suosintu tällä kertaa meitä. Majoittauduimme Lahden seurahuoneella. Lauantai-illan kohokohta oli gaalaillallinen ravintola Voitossa hyppyrimäkien kupeessa, kauniilla paikalla, jossa maauimala sijoittui aivan hyppyrimäkien alapuolelle. Ohjelma on mielekästä ja taidokasta: trio mieskuoro, jotka lauloivat useita kauniita kappaleita. Lisäksi oli hanuristi ja laulaja esiintymässä. Sitten oli vielä muutakin ohjelmaa. Ostin myös arpoja, mutta lukuisista voitoista huolimatta, arpaonnea ei taaskaan ollut. Kemujen jälkeen palasimme Hotelliin. Keskustan liikenteen lauantaimelu ja ravintolajuhlijoiden äänekäs illanvietto estivät meikäläistä nukkumasta. Vasta aamutuimaan nukuin muutaman tunnin. Maukkaan aamupalan jälkeen oli aika etsiä pentankkikenttä. Pelasimme kaksi ottelua ja harmiksemme onni ei tänäänkään ollut meidän puolellamme. Tosin viimevuonna tuurilla joukkueemme sai Elinsiirtoväen Suomenmestaruuden hopeaa....ainahan ei voi voittaa.

Hyppyrimäkien alaosassa oli maauimala, jossa kauniina päivänä näytti olevan uimareitakin

Piti vielä ehtiä tutustumaan paikallisiin kirpputoreihin. Kahdessa kirpparissa tuli käytyä ja jotain pientä ostettua. Niin saattoi hyvillä mielin kotimatka alkaa. Viikonloppu oli kaunis ja virkistävä.