Huomenna tulee kaksi viikkoa kuluneeksi keittiöremontin aloittamisesta.Taloyhtiössä on 16 porrasta ja remontti aloitettiin vähän takaperin eli viimeisestä rapusta ensimmäiseen päin. Meille se tuli pari viikkoa suunniteltua myöhässä. Aikataulun mukaisesti keittiöremonttiin piti mennä kaksi työviikkoa+yksi päivä. Nyt näyttää kyllä tosi uhkaavalta, että lähestkään tuohon tavoitteeseen ei tulla pääsemään.

Eilen kämpässä kävi aamusella maalari, joka maalasi katon. Sen jälkeen ei ketään tehnyt mitään. Joku saattoi hakea jotain tai tuoda jotain asuntoon, mutta työskentelyä ei muuten tapahtunut. Ajattelin, että olisipa pitänyt aloittaa remonttipäiväkirja, siten olisi huomannut mitenkä tämä työ oikein edistyy. Tänään aamulla apupoika haki harjat ja rikkalapion, mutta ketään vielä ei ole näkynyt "hommissa." Ekoina päivinä koko keittiö romutettiin ja vanhat kamat roudattiin ovesta ulos. Tähän mennessä on lattiaan laitettu kaunista parkettikuvioista muovimattoa. Katossa on maali ja tiskitason kohdalla kirkasta vesieristettä seinällä. Sähköjohdot on uusittu ja ne törrötää seinillä, pistorasiat on poistettu. Vielä (enää) puuttuu kaapistojen kokoaminen, kaakelointi, vesijohtotyöt, seinien maalaus, lattialistat ja seinäkoukut, liesituuletin ja maustehylly ja sähkötöiden lopputyö sekä uuden sähkötaulun asentaminen. Asuntoon tuotiin uusi hella ja jääviileäkaappi. En voi ainakaan uskoa, että nämä jäljellä olevat hommat hoituisivat parissa päivässä.

On hieman kiusallista asua tällaisessa tilanteessa. Aamulla herätyskello soimaan klo 7:45, vaikka ei olisi minnekään menoa. Viimeistään kahdeksalta on ponkaistava ylös, vaikka väsyttää. Kun olen saanut vaatteeni päälle, niin  yleensä ovikello soi silloin ja sitten joku tulee avaimillaan ja huutelee hyvät huomenet. Tosin joku työmies siis hakea vaikkapavain  harjan tai tulee katsomaan olisiko maalari esimerkiksi asunnossa? Sitten kuluu tunteja ja joku tulee taas.. Iloinen mieli tulee, jos joku työmies tulee tekemään jotain, sillä siitä huomaa että homma edistyy. Vähän tyhmältä on tuntunut olla ns. "päällepäsmärinä". Se on vaan niin, että jokaisella on omat hommansa ja kun kysyin, että koskas te siivoatte lattialta nuo roskat, niin työmies sitä sanomaan, että jossain vaiheessa. Kuitenkin saman aikaisesti sisään kannettiin jo uutta kaapistomateriaalia. Kauhistuin kun huomsin, että ne jättää ne roskat sinne uusien kamojen alle ellen siivoa niitä sitä ennen pois. Remonttimiehen poistuessa hakemaan uusia kaapin osia nappasin rikkalapion ja harjan. Lakaisin kaikki mattotyön jätteet pussiin ja pyyhin lattian, jossa oli länttejä tuosta vihreästä vesieristeestä. Maalilänttejäoli myös lattialla ja roskia yllin kyllin olisi varmaan ollut, ellen olisi mennyt siivoamaan. Sellaisia nuo miehet ovat, ei niiden silmää häiritse "pienet" roskat.

keittiömme on nyt tässä vaiheessa

Äsken maalairi haki kattomaalipurkkinsa pois ja häipyi sen siliän tien. Taidanmpa tästä lähteä ostoksille, sillä ei noita remonttimiehiä jaksa päivät pitkät odotella, jos ei sitten tulekaan. Eihän se mikään pakko ole kotonakaan olla, mutta ehtisi sutasta nuo roskat hetimiten pois ja varoitella hajoittamasta uutta mattoa kun kasaavat keittiökaappeja. Jollakin kun oli jo mennyt rikki siinä vaiheessa. Huh...tämän kun saa päätökseen, niin sitten saa kyllä olla iloinen. Anteeksi tämä vuodatukseni. Täällä kun ei voi tehdä yhtään mitään. Siinä mielessä mukavaa kun voi vain istuskella koneella tai virkata. Sitten on todella hommia kun tästä remontista päästään.