

|
|
"Tule käymään tai mene kotiisi"
Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.
KAMERA, JOLLA KUVAAN:

CanonPhowerShot A640

Canon Ixus 105
Nikon D70S






SUOSIKKIBLOGEJANI:
Famu
Fasun maailma
Hellapoliisi
Hetkiä ja ikuisuuksia
Hilkkako
TERVEYSLINKKEJÄ:

ELINSIIRTO- JA MAKSAKIRURGIAN KLINIKKA
Primaari Sklerosoiva kolangiitti

kokemuskoulutuksesta pätevää hanke
Hoitoonpääsyn perusteet tautiluokittain
Kelan erityiskorvauksiin oikeutetut
Sitran ja Duodecimin terveyskirjasto
Terveystieteiden keskuskirjasto - TERKKO
TERVEYSUUTISIA:
Leiraksen käytännön lääkärikirja: Maksasiirroista ja kolestaattisista maksasairauksista
YRITYSLINKIT:
UUMU
Munuais-ja maksasairaudet, elinsiirrot, vertaistuki
Munuais- ja maksasairaudet, elinsiirrot, vertaistuki
Rekistöröitymällä pääsee keskustelemaan aiheista
Haleja!
mutta tarpeellinen.
Oletko nyt minkälaisessa kunnossa ?
Joudutko vielä sädetykseen tai
tiputukseen ?
Hyvä kuva ei muuta voi sanoa.
Doris50: Hieman ehkä sävähdyttää, mutta auringon vaaroistakaan ei ehkä tarpeeksi puhuta. Leikkauksesta kuukasi, huuli turta ja vähän oudon oloinen. Haava on pari sentin pituinen ja siitä lähtee kaksi arvet vielä poikittain eli rauhanmerkin mallinen arpi. Tunnoton se voi olla jopa ½ vuottakin. Pari senti siivu läpimitaltaan on poisettu ja kaulassa molemmin puolin pitkät viillot. Jälkikontrollissa kaikki ok. Terve ihoalue ja imusolmukkeet puhtaat. En tarvinnut siten sädetystä ollenkaan. Kaikki pahanlaatuinen on poistettu. Nyt voi taas syödäkin. :)
Maija: Onneksi tämä okasolusyöpä yleensä ei lähetä etäpesäkkeitä. Suuri riski on kuitenkin henkilöillä, joiden puolustusmekanismi on heikennetty solusalpaajilla. :( Toivottavasti sukulaisesi pääsee vähemmällä tuon jutun kanssa. Onnea matkaan hänelle ja pidän peukkuja!
Aimarii: Me vaaleat ja myös punaveriköt, olemme riskiryhmässä saada noita ihosyöpiä. Minulla se iski herpeksen jälkeen ohentuneeseen ihoon. :(Kiitos toivotuksista! :)
Ehlana: Parasta varmaan suosia suojakertoimia, pitkähihaisia paitoja sekä lierihattua. :)
Ehlana: Näin on...eihän sitä ihminen usko yleensä, ennen kuin on liian myöhäistä. :( Iho kyllä muistaa vuosien palamiset.
Marja-Leena: Sitä on ollut pakko oppia realistisesti suhtautumaan tähän elämään. Toivon siemen on sitkeä. :) Joskus tietenkin voi tuntua, että siivet pettää, mutta silloin hyvä, kun lähellä on heitä, jotka kannattavat. :)
Kirsi: Jäi kyllä hieman paha maku sen herpeksen hoidon suhteen ja hoitohenkilökunnan välinpitämättömyydestä. Olen siitä jaksanut kuitenkin toitottaa polikäynneilläni, ettei totuus unohtuisi. Lääkäri totesi, että pitäisi olla niin hyvä "omalääkäri". Turha ehkä olettaa, että nykypäivän terveyskeskuslääkäreillä olisi kaikkea tuota tietoa ja aikaakaan. Hyvä, jos sinne edes pääsee yllättäen. Ei auta, että pahan herpesviruksen sattuessa pääsee kahden viikon päästä lääkäriin, joka ei osaa sitten sanoa miten pitäisi hoitaa. :(
Krisu: Elämä se aika-ajoin koettelee, mutta toivoaan ei pidä milloinkaan heittää. Kiitos!
Tapsu: Jostain kummasta ihmiselle yleensä niitä voimavaroja siunaantuu, tiukan paikan tullen. Kaikki mikä ei tapa, niin vahvistaa. :) Kiitos tuesta!
Savisuti: Tältä erää on ohitse, mutta ehkä se korjausleikkaus on vielä edessä. Tosin ei niin kova kokemus ehkä kuitenkaan. Tosin huuli ei ole ollenkaan omiaan. Toivotaan, että aika parantaa. Tosin nämä lääkkeet lisäävät riskiä valtaväestöön verrattuna, joten kanntaa kaikkien hyljinnnänestolääkettä syövien kuitenkin tarkkailla ihoaan. Toki varmaan meillä vaaleaveriköillä on myös oma alttius tuohon auringon tuomaan vaaraan. :(
Kaunista viikonloppua sinulle!
Toivottavasti huuli on jo hymyilykunnossa?
*hali*