Elämä on elämää

MardeMoomika ja Katri (Langanpäistä) lähettivät minulle mukavat sunnuntaiyllärit eli sain vielä kaksi kultakorttia. .Entinen olikin jo kuluneet loppuun. :)

Kiitos, MardeMoomika! :)

Kiitos Katri! :)

Suomeksi siis:

1.Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle.
2....joista neljä seuraavat blogiasi.
3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri paikassa
4. Linkki siihen blogiin, jolta sait tämän tunnustuksen.

Minä olen itsekäs, enkä jaksa jakaa tätä kultakorttia enää edelleen, vaan annan sen kaikille, jotka haluat sen lukiessaan tätä blogiani. Olkaa hyvät!

Mitenkä kultakorttiani vingutin tänään?

Päätinpä pistää kerralla "visan" vinkumaan ja lähdin iltapäivällä ikkunaostoksille eli vaan katselemaan mitä olisi edullisesti, jos olisi rahaa. Olen jo aikapäiviä pyydystänyt kotimaista leffaa, nimeltä Pieta. Siinä piti olla mummin mussukka mukana, joten leffea piti nähdä. Kodin YkkösAnttilasta sattumoisin sen löysin ja ostin ihan kaksin kappalein "visallani". Toisen ostin itselleni ja toisen tuolle mussukalle. Kotiin päästyämme heti pistimme dvd:n päälle ja katselemaan elokuvaa. Jossain vaiheessa tuli tunne, että olen sen kyllä telkkarista nähnyt. Mitä enemmän katsoin, niin tunne tuli aidommaksi. Lopulta elokuvaa ei ollut jäljellä kuin muutama minuutti ja tuttuja kasvoja en ollut nähnyt. Mikä pettymys....näköjään kuvaukseen käytetty aika oli mennyt tuhkana tuuleen eli se pätkä oli ainakin leikattu elokuvan tekovaiheessa pois. Hah....harmitti, kun tuli ostettu elokuvat turhaan.

Hieman kyllä naurattikin, sillä muistui mieleeni nuoruusajan kokemus. Silloin lähdin parin luokkatoverini kanssa uimaan kaupunkiin Urheilutalon uimahallille ja samalla uteliaisuuttamme kolusimme muitakin saleja. Lentopallosalissa oli meneillään Vademecum-hammastahnamainoksen kuvaus. Meitä pyydettiin mukaan kuvaukseen. Iloissamme menimme "katsomoon". Saimme nauttia purkkaa ja limua ja huutaa hurraa huutoja "urheilijoille". Mainoksessa oli meineillään jotkut kisat ja olimme katsomoa. Saimme siitä jonkinlaisen kuvauspalkkioinkin postin kautta. Odottelimme mainosta telkkariin esitettäväksi. Kun se viimein oli nähtävissä, niin mikä pettymys? Toisen ystäväni käsivartta näkyi hieman ja minua ja toista ystävääni ei näkynyt ollenkaan. Vähän vastaava tapaus tämäkin, ettei kuvausavustajia näkynytkään elokuvassa.

Suvussamme näyttää olevan näitä näkymättämiä tähtiä tai voihan se olla niinkin, että olisimme pilanneet koko näytökset. Siksipä en varmaan ollut noteerannut tuohon leffaan, kun se jossain vaiheessa tuli telkkarista, kun ei siinä ollut tyttöä ollenkan. En ollut varmaan sillion edes tietoinen katselemani elokuvan nimestä, vaan tuijottelin mukamas jotain telkkarista tulevaa elokuvaa ja nimellä ei näyttänyt silloin olevan mitään merkitystä.

Kategoria: Haasteet 5 kommenttia Kommentoi

Moninainen kirjoitti 17.08.2008 - 23:17

Minun äitini oli avustajana yhden pankin mainoksessa joskus 70- tai 80-luvulla. Hyvä, että en kuuluttanut kaikille kavereille, että "meidän mutsi esiintyy yhdessä mainoksessa". Nimittäin ainoa, mitä hänestä näkyi, oli sininen takin helma.

Tarjuska ite kirjoitti 18.08.2008 - 00:14

Moninainen: Hauskoja tuollaiset "sattumat". :) Olen kyllä itse ollut myöhemmin kahteen otteeseen telkkarissa. Toinen ohjelma oli tehty ihan musta itsestäni ja jännitin niin valtavasti. Toiseen pääsin "siivellä" ja näytillekin, vaikka etunimi oli väärä kuvassa, sillä toimittaja kuuli sen väärin. Lehtiin olen päässyt useamman kerran. :)

Uskollinen lukija kirjoitti 18.08.2008 - 10:48

hmm.. Siitä näyttäisi olevan mainonnan perusteella leikattu ja leikkaamaton versio (jos oikein ymmärsin)
Mahtaisiko leikkaamaton todella olla niin leikkaamaton, että Mummin Mussukka siinä olisi(??)

Tarjuska ite kirjoitti 18.08.2008 - 19:10

Uskollinen lukija: Yritin etsiä googlesta tuota tietoa, mutta en löytänyt. Mistä sait selville tuon tiedon? Löysin vain itse tietoa tuosta tunnin versiosta.

Uskollinen lukija kirjoitti 18.08.2008 - 20:48

Tunnin version minäkin tiedän, mutta toisissa versioissa ilmoitetaan, että ei ole leikattu ja toisissa ilmoitetaan leikkaaja..
tiedä sitten.

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: