
Elo täällä on kuin Helsingin rautatieasemalla. Ihmisiä tulee ja menee, meinaan meidän kotona on "avionten ovien päivä". Tämä remontti on aikamoista hommaa. Miehiä kulkee solkenaan sisään ja ulos. Joku tekee sähköhommia, joku vaihtaa Lvi-osia, joku hajottaa keittiötä ja toinen sitten yrittää kasata jossain vaiheessa uutta tilalle. Heräsin aamulla yököttävään hajuun. Viemäriputken päästä kuulema tulee sellainen haju kun se kuivuu. Sitä ei oltu suojattu millään ja onneksi edes aamulla remonttimies tajusi laittaa siihen sanomalehteä tukkeeksi. Nyt ilmakin tuntuu jo hieman raikkaammalta. Tänään oli pyykkipäivä ja onneksi pääsi hetkeksi tästä hullun myllystä irtautumaan. Tietenkin kone hajosi kesken kaiken ja siitä sitten huolomiestä pyydystämään. Jonkin ajan päästä saapuikin apua ja sulakkeiden vaihdon jälkeen kone pyöri taas iloisesti. Vaatehuolto on ainakin kunnossa tältä erää.
Vielä ei viitsinyt pyykkiä pihalle kuivumaan laittaa, kun remontin takia ikkunoista lentää kaikenlaista roinaa ja vielä on sitä siitepölyäkin ilmassa. Ajattelen usein pyykkiä kuivumaan laittaessani, että miksi mun pitää laittaa vaatteet loogisesti omaan järjestykseen. Siis kaikki pinkin peräkanaa, sitten vaaleanpunaiset omaan riviin, mustat omaan jne. Sitten vielä samankaltaiset vaatteen peräkkäin eli housut omaan riviin, alusvaatteet omaan, T-paidat omaat ja tietenkin muistettava se ettei värit saa olla sekaisin. Onko sen sitten niin väliä, ajattelen, mutta kuitenkin joku pakottaa sisälläni noin tekemään. Ihmisillä on hassuja piirteitä ja tämä varmaan yksi omistani. Sitten on vielä se vaatteiden kaappiin laittaminen, että samanväriset vaatteet ovat samalla hyllyllä ja henkareissa värisävyn mukaan lajiteltuina. Höh, tyhmä minä. On siinä mulla kyllä perustelunikin, että löydän paremmin tietyn värisistä vaatteista etsimäni ettei tarvitse penkoa koko kaappia ja etsiä sitä tietyn väristä paitaa esimekiksi. Varmaan joku ulkopuolinen ajattelee, että onkohan tuo hieman "höpsähtänyt"?
Palatakseni taas "köökin" puolelle:
Kotona odotteli uuden uutukaiset keittiökoneet. Eteiseen oli roudattu uusi jää-viileäkaappi ja hella. Miehet olivat parhaillaan tyhjentämässä jääkaappiamme, kun tulin kotiin. Sanoivat, että olisivat saaneet syötävää. Eihän meillä tosin mitään gourmet-aterioita olisi ollut, sillä remontin aikana kun täytyy tyytyä halpoihin eineksiin. Ehdittiin äiteen kanssa hätiin ja pakattiin kylmälaukkuihin tarpeelliset ruokatavarat ja vanhentuneita heitettiin roskiin. Nyt uusi Helkama hurisee iloisesti olohuoneen nurkassa. Onhan se iloista muutaman viikon päästä sitten sisustaa ihan uuden uutukaista keittiötä. Joka tapauksessa positiivisesti suhtautuu hän tähän remonttiin ja yrittää kaikesta huolimatta elää "normaalia elämää" tämän kaaoksen keskellä ja virkata vaalenpunaista kukkaponchoaan vapaahetkinään.
|
|
"Tule käymään tai mene kotiisi"
Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.
KAMERA, JOLLA KUVAAN:

CanonPhowerShot A640

Canon Ixus 105
Nikon D70S






SUOSIKKIBLOGEJANI:
Famu
Fasun maailma
Hellapoliisi
Hetkiä ja ikuisuuksia
Hilkkako
TERVEYSLINKKEJÄ:

ELINSIIRTO- JA MAKSAKIRURGIAN KLINIKKA
Primaari Sklerosoiva kolangiitti

kokemuskoulutuksesta pätevää hanke
Hoitoonpääsyn perusteet tautiluokittain
Kelan erityiskorvauksiin oikeutetut
Sitran ja Duodecimin terveyskirjasto
Terveystieteiden keskuskirjasto - TERKKO
TERVEYSUUTISIA:
Leiraksen käytännön lääkärikirja: Maksasiirroista ja kolestaattisista maksasairauksista
YRITYSLINKIT:
UUMU
Munuais-ja maksasairaudet, elinsiirrot, vertaistuki
Munuais- ja maksasairaudet, elinsiirrot, vertaistuki
Rekistöröitymällä pääsee keskustelemaan aiheista
Voi meitä naisia!!
Haastan siut muuten "varkausmeemiin" =)
Ohjeet sivullani:
http://hallatar.vuodatus.net/blog/147265?postcomment=yes#bottom
Mullakin on varmaan perfektionistin taipumuksia, sillä mun on ihan pakko ripustaa pyykit koneesta narulle vain vähän ennen kuin ne alkaa haiskahtamaan ummehtuneelle, eikä ne saa roikkua telineeltä lattialle saakka. Mytätessäni kledjujani kaappiin: olen tosi tarkkana, ettei alahyllyllyn myttyyn tule mustia vaatteita kun Kylli-kissu käy siellä joskus koisimassa ja sen irtokarvat näkyy tympeästi just mustissa kuoseissa. Sullon myös huolellisesti jo senkin takia, että vaatekaapin ovi menisi vaivatta kiinni.
Oikeasti en kyllä karehdi sua yhtään, vaikka sulla onkin ukkeleita nyt tupa täynnänsä. Remontin alla oleminen, jos joku vaatii pitkää pinnaa. Sitten mä karehdin kyllä ihan viheriäisenä, kun saat istuskella pullakahveella ihailemassa uudenkarheaa unelmakämppääsi.