Tuli vähän loppukiirus hankkia Anittalle arpajaispalkinto, vaikka olin jo mielessäni aiemmin miettinyt sen sisältöä. Valmis mielikuva, vaan ei olen niin yksinkertaista toteuttaa. Kutsuin hänet päiväkahveelle, jotta ei näin lomatunnelmissa tarvitse pakata ja postittaa voittoa, koska välimatka ei ole ihan hirvittävän pitkä.



Lankaahan on lähes jokaisella neuleblogilaisella, joten tällä kertaa ajattelin hankkia jotain muuta. Kuitenkin en hennonnut jättää väliin aivan kokonaan käsientaitojuttuja, joten korttiaskartelua varten olin ostanut jo pienen paketin viikolla. Tänään vielä pyydystin noita potaattikäsineitä, sillä näin uusien perunoiden aikaan, niillä saattaisi olla käyttöä. Tosin itselläni ei ole vielä niistä kokemusta. Kävin jo eilen kauppoja läpi, mutta en niitä löytänyt ja tänäänin näytti aluksi epävakaalta koko yritys, mutta onneksi Cittarista löytyi muutama pari ja valitisin nämä oranssit. Aiemmin esitteln blogissani noita kertakäyttöisiä kerman pursotinpusseja. Niitä löytyi myös Cittarista ja ne ovat näppäriä siinä mielessä, ettei niitä tarvitse käytön jälkeen pestä. Mökillä olen itse ollut sangen tyytyväinen kertakäyttöisiin pursotinpusseihin.  Kiitos Brunon. Tänään ei ollut karkkipäivä, joten jätin karkit ostamatta, mutta onneksi sain mummin murulta Turkin tuliaisina paikkakuntalaisia karkkeja. Täytyy kyllä todeta, ettei suomalaisia karamelleja mikään voita.

Muutama tunti kului leppoisasti ja sitten oli Anittalla jo kiirus kotiin. Oli kiva, että sain päiväkahviseuraa ja oli syy ostaa jätskiä ja kotimaisia mansikoita. Ei se ihan tavaksi ole tullut, vaikka kumpiakin pitäisi meikäläisen välttää. Piimäkakkuakin oli viikonlopulta jäänyt kokonainen kakku. Siinä oli kyllä piimää....kerrankin muistin kaikki aineet.