Viikonlopulla mökillä, sai taas nauttia aurinkoisesta ja kauniista kukista, jotka olivat viikon aikana auenneet nupuilleen.Viikko sitten ei omenapuussakaan näkynyt kuin pienen pieniä kukan nuppuuja ja viikonlopulla iso omenapuu näytti tällaiselta.



Tätä hetkeä kesässä odotan ilolla, että omenapuu kukkisi. Sitten vaan saattaa toivoa, ettei pihlajamarjatoukat asetu omenapuuhun taloksi. Nyt uskon, ettei tänä vuonna matosia omenoita tulisi siinä määrin, sillä pihlajamarjat näyttävät tekevän kukkasia ja toukat löytävät mieluummin tiensä niihin.
Pakasteesta näyttääkin loppuvan pikkuhiljaa omenasose, kun viime syksynä sain vain pari pussillista tuttavilta omenoita, kun omistamme ei ollut soseeksi asti.



Näitä omenapuun kukkia sitten jaksaa ihailla.



Viisi vuotta vanha kirsikkapuu tekee ensimmäistä ketaa hieman enemmän kukkia. Viime vuonna siinä oli vain pari raakiletta, jotka tipahtivat ennen aikojaan pois. Saahan nähdä miten nyt käy. Ensimmäisen talven jälkeen oli jo pupu napsinut korkeimman oksan poikki, mutta nyt on ollut hyvin suojattu, joten on päässyt hieman kasvamaan uutta kasvustoa.



Mökin raja-aidan kohdalla on kasvanut useita koivuangervoita jo mökin ostoajoilta. Välillä mietin, että jos ne raivaisi siitä pois, mutta vielä ovat saaneet olla siinä. Kukkiessaan ne ovat hyvin kauniita ja tuoksuvia. Kukinnan jälkeen muuttuvat vähemmän kauniiksi, ,kuihtuvine kukkineen. Jostain kumman syystä kukat keräsivät pilvin pimein, vihertäviä kultakuoriasia oksiinsa.



Irikset näyttivät olevan aivan kohta aukeaimaisillaan. Niissä oli kovin paljon nuppuja. Toivottavasti tänä kesänä nään ne avoimina, kun viime keväänä ehti kukkia niin nopeasti, että olivat jo oikeastaan kukkineet, kun mentiin siinä vaiheessa mökille.



Kullerotkin olivat jo nupuillaan, joten eiköhän ensi viikonlopulla ala olla väriloistoa mökkipuutarhassa.



Tulikellukassakin oli jo muutama avonainen kukka ja nuppuja enemmän. Minusta tuossa kukassa on niin kaunis väri.



Kivikkokasveja kasvaa tonttu ja sammakkokiveykselläni. Tässä viikonlopulla ilmestyneitä sammalleimun kukkia. Niitä oli näyttävän näköinen mätäs auenneita kukkia.



Tämän kukan nimeä en sitten kuollaksenikaan muista. Katsoin kukkakirjoistani, mutta ei tullut vastaan. Kukapa muistaisi kukan nimen? Sain sen jokunen vuosi sitten naapurikunnasta, erään talon emännältä, kuten monia muitakin perennoja. Siinä on pitkät leveähköt huiksumaisesti kasvat lehdet ja rosa tähkämäinen kukinto. Ei kovin näyttävä, mutta kauniin väriset kukat.



Kielot olivat jo aloittaneet kukintonsa. Ei vielä siinä määrin, että niitä olisi vaasiin asti poiminut, mutta viikko tai pari, niin ovat parhaimmillaan. Näitä kasvaa ihan omenapuiden alla....ei henno leikata herukkapensaiden lomasta, ennen kuin akillejat ja varjoliljatkin ovat kukkineet.



Eiköhän nämä ole luonnonvaraisia ojakellukoita, joita kasvaa myös kielojen lomassa....omenapuiden alla. Nekin ovat kauniita kukkasia. Koiranputket ja nokkoset vaan saattavat tupsahtaa riesaksi muiden kauniiden kukkien välistä, sieltä marjapensaiden ja omenapuiden varjosta, mutta ne sietää repiä pois, ennen aikojaan.
Tässä osa tästä tämän viikonlopun kukkaloistosta.