Toki ei ihan kaikki näytä kelpaavan lehtokotiloille ja liljakukoillekaan tai sitten ehkä syövät mieleisensä ensin. Tässä kuitenkin vielä kukkivia pihakukkiani.
Viikolla ostin kaksi jalohortensiaa Tarjoustalosta, kun siellä oli edullisia äitienpäiväkukkia ja hortensioita. Samalla ostin sen ruusun synttäreitä juhlivalle mummin murulle.
Tätä minä jaksan ihailla joka kevät pihamaallani. Punaisia sydämiä nipussa roikkumasssa. Toivottavasti ei lehtokotilot tähän kukkaan mielly. Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä....mitä sen on väliä? Kyllä sillä on väliä.
Taikapeilikin lauloi ennen näin, että:
"Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä,mitä sen on väliä kun olet niin lätkässä,että sinulle riittääkun hän tulee käymäänedes silloin kun tykkää,vaikka antaa paljon vähemmän kuin sinä."
Pikkusydämet sen kun jaksavat taas kasvaa ja levitä.
Vuohenjuuren kukkia tuli taas vain muutama. Jostain syystä ne eivät jaksa tuossa portin pielessä kasvaa. Pihapiiriin en ole kauhean paljon panostanut, sillä nuo ötökät vievät vähän intoa. Ei oikein kiinnosta kovin kukkia laittaa, jos tuholaiset pistävät ne oitis poskeensa. Pihalla on myös köynnösruusuja, mutta ajattelin ottaa ne pois, sillä ne kasvavat niin korkeiksi ja niissä on niin yksinkertainen kukkakin vain. Ostin joku aika saksalaiskaupasta muutaman vaalenpunaisen ryhmäruusun, jonka ajattelin istuttaa niiden tilalle. Vielä odottelevat urakointia.
Mökillä kasvaa tuuhea humalaköynnös ja samankaltainen on myös kotipihalla kaariportissa, mutta se tekisi kyllä mieli nyt hävittää. Tulee taas aika lähteä lomailemaan, niin silloin humala jää oman onnensa nojaan ja tuppaa tekemään pihasta viidakon. Kasvaessaan nopeasti, humala saattaa kivuta jo yläkerran parveketta kohti ja se ei ole ihan kiva asia. Taitaa olla vaan niin, ettei sitä aivan helpolla saa karsittua. Ne juuret kun iskostuvat maaperään niin tiukkaan, jotta ovat ehkä mullan alla jo parikin metriä menossa jalkakäytävää kohti. Pitäisi koko piha myllätä ja aina joku alku jostain nousisi. On kai siihenkin omat konstit eli tukahduttaa alut muovipusseilla, mutta hommansa siinäkin.
Välillä mietin, että mitäs jos portin pielessä kasvaisi vaikka jalokärhöä tai jotain muuta kaunista kärhöä. Kevät saa puutarhaunelmia aikaan. On ainakin mukavaa suunnitella.
