Elämä on elämää

Viikonlopulla on monet ystävät ja sukulaiset muistaneet minua kortein, tekstiviestein ja virtuaalisin onnitteluin. Kiitos kaikille muistamisesta!

Postipate on kiikuttanut muutaman kauniin kortin ja osan sain henk-koht käteen tuotuna.

Ihania kortteja ja onnitteluita, joiden joukossa oli myös pikku-ukolta saamani kuva-albummi, johon oli tallennettu mummille rakkaimpia muistoja pikku-miehen ensimmäisistä elämän kuukausista. Aivan ihania...ihanaa, että olen saanut tutustua tähän pieneen elämän alkuun. Kiitos siitä!

Kiitos äiti ja Kati!

Minua muistettiin kauniiden ruukkukukkien sekä kukkakimppujen kera. Viikonvaihteen kukkaloistoa tarjolla ohessa.

Kiitos Kirsi!

Kiitos Maiju!

Kiitos ystäväni Tuula ja Seppo!

Väkisinkin tulee muistelleeksi tässä iässä lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Löysin muutama päivä sitten, yläkaappia penkoessani, vanhat kansakoulunaikaiset muistokirjani. Ennen vanhaanhan oli tapana kiikuttaa luokkatovereille ja ystäville muistokirjaa, johon piti sitten jättää joku muisto vanhuuden päiville.
Ensimmäisessä, kolmannella luokalla ostetussa muistokirjassa, oli takakansi puoliksi poikki ja siinä luki tunnistettavasti muisto:

"Kun lehdet ne putoo,
ja kannet jää,
niin kansissa säilyy
muisto tää".

Todellisuudessa kannet näyttivät kärsineen ennemmin tuhoa kuin lehdet. Lisäksi huomioin, että opettajat ja vanhemmat kirjoittivat isänmaallisia tai uskonnollisia värssyjä lapsille. Joukossa saattoi olla myös joitain kuolemansävyisiäkin viestejä....

"Tiell' elon velttona olla ei auta,
vaarat ne vaanivat vaeltajaa.
Kunnian kruunua laiska ei voita,
turhaan ei aikaansa tuhlata saa.
Kun joutuvi yö,
on jo myöhäistä työ,
kiiruhda kohta jo hetkesi lyö.""

Mitäköhän alle 10-vuotias tuosta mahtoi ymmärtää. :)

Tällaisia mukvia värssyjä löytyi kirjoistani, jotka sopivat myös tähän päivääni:

Tässä muisto mummoltani. Mummoni on kuollut jo jokseenkin 35-vuotta sitten.

Muistoista on kulunut jo yli 43-vuotta ja jopa 46-vuottakin
....useammat nimet ovat kuitenkin vielä muistissani. Kiva oli katsella myös vanhoja kiiltokuvia muistokirjasta, vaikka joitakin oli jo häipynyt sivustoilta.

Huvittavammat värssyt olivat varmaan tuo äidin kirjoittama (ehkä hänen lempisanontansa):

"Kun ruusu kuituu,
niin hoida liljaa,
kun äiti suuttuu,
niin ole hiljaa."

Niinhän se varmaan yleensä todellisuudessa meni. Silloin kannatti olla hiljaa.

Mitäpä mahtoi olla mielessä alaluokkalaisella Tarjuskalla, kun oli kirjoittanut muiston itselleen:

"Ei mikään muu niin puhdas oo,
kuin Keski-Suomen mänty,
Ei mikään muu, niin lämmin oo,
kuin Tarjuska-tytön sänky."

Kylläpä hieman pisti naurattamaan!

Kiitos kaikille tämän päivän muistoista ja nuo vanhat muistot elämän varrelta lämmittävät vuosien kuluessa.

Kategoria: Elämä on juhlaa 13 kommenttia Kommentoi

Anneli kirjoitti 22.04.2008 - 06:17

ONNEA TARJUSKA!
Tässä minulta värssy, jota itse muistelen kirjoittaneeni kavereiden kirjoihin:
"Jos joskus menet naimisiin niin pidä itse valta,
nuku itse sängyssä ja ukko sängyn alla."

maija kirjoitti 22.04.2008 - 08:20

PALJON ONNEA!ei vuosista niin väliä itsekkin täytän perjantaina 1v.

Inkivääri kirjoitti 22.04.2008 - 12:29

Mahdottoman paljon onnea sinulle toivottelen!!!

Tuhkimo kirjoitti 22.04.2008 - 15:17

Onnea synttärillesi. Mikä lieneekin sitten lukema.
Olen joskus vieraillut blokissasi,
Olet saanut kauniita kukkasiakin, onnea.

Intsu kirjoitti 22.04.2008 - 17:31

Onnea,onnea Sinulle minultakin. Jotain varmaan 50-kympin päältä oisko lukema,kun alaluokkien värssykirjassa on vuosi 1962.Sellainen mullakin on ollut. Yksi huvittavimpia värssyjä oli sellainen"Kun miehes huutaa ja lapses parkuu,niin ota nyyttis ja lähde karkuun!" Silloin sillä niin naurettiin,mutta nyt kohta 36-vuotta naimisissa olleena ja viisi lasta kasvattaneena voin tunnustaa,että joskus se karkuun lähteminen on ainakin mielessä käynyt:)

Kirsti kirjoitti 22.04.2008 - 19:37

Myöhästyneet onnittelut !

Värssykirjat ovat kiva muisto nuoruudesta, minäkin omiani lueskelin muutama vuosi sitten.

Tarjuska ite kirjoitti 22.04.2008 - 22:05

Anneli: Suurkiitos onnitteluista. :) Heh, näin se on tehtävä! :))
Maija: Oikein paljon Onnea sinullekin! Härkäpäitä siis molemmat. :))
Inkivääri: Kiitos paljon Sinullekin onnitteluista! :)
Tuhkimo: Kiitos, kiitos...yhtä vailla puolia kymmeniä aika kulkee. :)
Intsu: Joo, 54 tuli siis mittariin. :) Kahdeksan vuotiaasta noita värssyjä on tullut kerättyä tuohon kirjaani. Hih, hauska tuo värssysi....eiköhän sitä itse kullakin välillä tule tuollainen olotila mieleen. :)
Kirsti: Kiitos myös sinulle! Hauska kaivaa välillä tuollaisia vanhoja kirjoja piilosta ja lukea ääneen. Tulee ihan lapsuus mieleen. :)

Tiitsa kirjoitti 22.04.2008 - 22:15

Voi hyvänen aika sentään, mitä olen missannut. Hurjan paljon onnea Tarjuska. Missä ihmeen välissä sinä ehdit syntymäpäiviä pitämään, kun luulin täällä joka päivä piipahtaneeni. On taas joku päivä hukkunut välistä.
Vieläkös sitä kakkua jäi? :D
Niin ja pääasia ONNEA

Tarjuska ite kirjoitti 22.04.2008 - 22:18

Tiitsa: Hih, mä olen niin nopea täyttämään näitä vuosia. Tämän tästä kun jotain vuosian täytän. :)) Kakkua on vielä sulle jäljellä, joten nappaa siitä. :)Kiitos Onnitteluista! :)

Kangaskasa kirjoitti 23.04.2008 - 09:39

Paljon lämpimiä onnitteluja sinulle ja monia, monia onnellisia vuosia lisää.

Tarjuska ite kirjoitti 23.04.2008 - 13:26

Kiitos sinullekin, Kangaskasa. Aina sitä toivoo lisää ja lisää onnellisia vuosia....toivottavasti niitä vielä on todella monia, jotta näkee vielä pidempään lastenlasten kasvua ja elämää. :)

Elina kirjoitti 27.04.2008 - 15:26

Myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut! Todella hurmaavia nuo muistokirjat! Niitä kannattaa vaalia kuin aarretta ainakin! :)

Tarjuska ite kirjoitti 27.04.2008 - 23:29

Kiitos Elina! :) Nyt osaa jo arvostaa omia aarteitaan ja pitää säilyttää niitä kuin kukkia kämmenellään. Emme siskon kanssa ennen muinoin ymmärtäneet äidin nuoruusaikaisen muistokirjan päälle, joten tyhmyyksissämme revimme siitä vanhoja kiiltokuvia. Onneksi näitä eivät ole omat lapset onnistuneet tuhoamaan. :)

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: