Joskus tuntuu, ettei millään jaksa, sydän särkee ja valittaa maksa.... tai ainakin adrealiini nousee pintaan. Tänään ja eilen illalla tuntui juuri sellaiselta. Olen lähes 16 vuoden ajan tehnyt vapaaehtoistyötä muiden hyväksi. Ei siinä mitään ja sitä teen ilolla. Järjestömaailmassakin on ollut tänä päivänä tiukennettua linjaa monissa suhteissa, kun Ray ei enää tarpeellisissa määrin tuo vapaaehtoistoimintaa. Näin täytyy kulujakin karsia, joista yksi vähäpätöisemmältä tuntuva juttu on, kopiointi- ja tulostuskulut. Näin nämä kulut tuntuvat siirtyvän yksilötasolle eli niille vapaaehtoisille. Vapaaehtoistoimintahan on vapaaehtoista, josta ei makseta palkkaa, mutta se ei suinkaan ole ilmaista.
Jokin aika sitten jo pähkäisin mustepatruunoiden hintoja, kun niitä kuluu tappavaan tahtiin ja patruunat maksavat aika lailla ja omaan koneeseeni ei saa täyttöpatruunoita.
Ajattelinkin työryhmissä käytyjen keskustelujen pohjalta anoa yhdistykseltä hieman kopiointikuluja, sillä kun on monessa mukana, niin rahallisia kuluja siitä syntyy. Se mikä tässä nyt niin riepoo, onkin se, ettei tavallisen tallaajan ja vapaaehtoisen toimintaa arvosteta ollenkaan, sillä näin taas päätettiin, ettei muutamaa mustepatruunakaan korvata yhdistyksen varoista, vaan voisin käydä kopioimassa paikan päällä. Höh, eihän kyse ole kopioinnista, vaan tulostamisesta ja mustettahan se kuluu sielläkin.
Ei nämä pienen ihmisen asiat oikein jaksa kiinnostaa päättäjiä...ei sitten millään tasolla. Ei kiinnostanut vertaistukikoulutusmaktan pituus ja kuljetuksen järjestäminen mukavimmalla tavalla, vaikka lentäen ei pääsisikään pohjois- Suomeen, niin junalla luulisi pääsevän, mutta ei käy kuin linjurissa. Täytyy taas niellä nämä päätökset, vaikka mitäpä säästäisi yhden yön lisäyöpyminen matkalla. Ei aina oikein jaksa ymmärtää. Olemme siis menossa Oulun yläpuolle syksyllä koulutukseen.

tämäkin vielä potuttaa....



....ja tämä jalka-asiakaan ei saanut puheenjohtajalta mitään sympatiaa, sillä sitä ei pidetä tärkeänä järjestömaailmassa, että hoitoon ei ole resursseja. Näyttää siltä, että kun sanotaan, että resurssit ovat loppu, niin piste ja siitä ei enää keskustella. Itse olen yrittänyt olla yksilötasolla aktiivi tämän asian suhteen. Olen vienyt asian lääkefirmaan selvitettäväksi siitä, että aiheuttavatko lääkkeemme tällaisia oireita? Näin saataisiin mustaa valkoisiella, jota Helsingin Kaupungin päättäjät penäävät. Heidän mielestään ei ole takeita, että Sandimmun Neoral aiheuttaisi kynsimuutoksia, mutta lääkefirmasta kuulin, että on löytynyt tietoa, että syklosporiinilääkeaine niitä aiheuttaa ja siitä on tuo lääkekin tehty. Monella meistä on ongelmia,  mutta kukaan ei näytä kiinnostuvan niistä, sillä potilaista ei tänäpäivänä jakseta hoitaa kokonaisuudessa vaan kutakin erikoisalaa yksinään. Nämä muut liitännäissairaudet jäävät siten huomiotta. Ihminen oot sinä yksin, kaiken keskllä yksin....

Nyt on kulunut jo neljättä kuukautta siitä, kun viimeksi sain jalkojenhoitoa. Kunta siis vähät välittää, mutta näyttää siltä, että hoidossakin on eroavaisuuksia, sillä Nurmijärvellä, Porvoossa ja  Kotkassa ainakin pääsee jonoon, mutta Helsingin kaupungin terveydenhuollossa ei. Tuntuu vain niin nurmikuriselta, että influessarokotuksien ollessa kyseessä, kuulumme riskiryhmään, mutta muiden tulehdusten, kuten infektoituneiden kynsien osalta, emme yht' äkkiä enää kuulukaan. Pitäisi hankkia diabetes ennen kuin pääsee hoitoon. Itse näitä kipeitä kynsiäni on pakko sitten kaivella kynsisaksilla tai hiomalaitteella, jotta tuo kynnen kärki ei puhkoisi tervettä nahkaa ja tulehduttaisi ihoa. Menee monivuotinen jalkojenhoitajan työ vallan hukkaan, kun eihän kynsiin itse voi laitaa kuitua ja jousia, kuten niitä on ennen hoidettu. Kun ei rahat riitä, J2#¤6!?#3!!!
Tulihan postia verottajaltakin, mutta ei tosiaan ollut iloa todeta, että eläkeläisen tulot jäävät alle ysitonnin. Ei niistä juurikaan yksityishoitopaikkoihin ole enää varaa pulittaa. Minunkin elämääni on laitettu taanoin monia satoja tuhansia mummonmarkkoja, mutta mitä hyötyä, jos jatkohoidosta ei huolehdita. Böö!
Tässä yksi "härkäpäinen" sisupussi vuodattelee....härkä mikä härkä, mutta periksi ei anneta.