Viime viikon keskiviikkona, myöhään iltasella lähdimme linja-autolla kohti Rovaniemeä. Osa porukasta oli lähtenyt jo illan suulla Lappeenrannasta Helsinkiin koukkaamaan meidät mukaan linjuriinsa. Lähdimme kotoa omalla autolla ja uhkarohkeasti jätimme sen puiston laitaan Kaisaniemeen. Toivottiin hartaasti, että se sieltä vielä paluumatkalla löytyy. Matka kun oli pitkä ja ei tietoakaan siitä, kuinka monelta olisimme kotona jälleen.
Hyvissä ajoin odottelimme nyssäköittemme kanssa linjuria. Tavaraa kertyy aina ihmeen paljon ja kun vielä jalkineitakin piti olla moneen lähtöön eli keilailuun, talvisaappaat, hippakengät sekä oleilukengät. Matkaa varten piti varata vielä kaikennäköistä ajankulua. Tosin menomatkalla ei voinut oikein haaveilla mitään tekevänsä, kun yö oli musta ja bussi suhteellisen pimeä, jotta osalla oli mahdollisuus nukkua, jos siltä tuntuisi.
Matkaan oli määrä lähteä asemalta klo 23 aikaan ja perillä piti olla jokseenkin puolen päivän maissa torstaina. Etukäteen jo hirvitti pitkä istuminen linja-autossa. Onneksi ostin lentosukat, jotta jalat eivät turpoaisi muodottomiksi matkan aikana. Tilaakin oli runsaasti bussissa, kun matkaan lähti odotettua vähemmän väkeä. Jokaiselle olisi ollut kyllä yksi kahden hengen penkkipaikka käytettävissä, mutta me istuimme vieretysten mieheni kanssa menomatkan. Pysähdyksiä oli tarkoitus tehdä muutama menomatkan aikana. Ensimmäinen sellainen oli Renkomäessä Lahdessa, jossa vaihdoimme bussikuskia. Matka taittui pienen pysyähdyksen myötä, lähes yhtä soittoa Viitasaarelle asti.
Matkan varrella tuli äkkinäinen pysähdys ja poliisit tulivat bussin suulle kertomaan, että heillä olisi jotain....Siihen huumorintajuinen bussikuski väläytti: "Onko teillä kahvitarjoilu?". No, eipä ollut kahvitarjoilua, vaan rekka oli kuulema pyörät kohti taivasta muutaman rekka-auton edessä. Siten matkantekomme viivästyisi ainakin tunnilla, kunnes rekka saataisiin raivattua liikenteen tieltä syrjään.
Matkan teko oli aika hankalaa muutenkin. Lunta pyrytti taivaan täydeltä aina vähän väliä ja edellä ajava rekka vielä puhalsi lumipyryä vasten autoamme, jolloin näkyvyys oli aika hankalaa. Pieni pakkanenkin teki tepposiaan pyyhkiän sulkiin, jotka jäätyivät vähän väliä. Pakkopysähdyksen aikana oli lupa olla bussin ulkopuolella, mutta ei saanut mennä ajoradan puolelle. Tunti siinä vierähti, kun popsimme eväitämme ja raupattelimme toistemme kanssa. Eipä tainnut juuri monellekaan uni maistua hankalassa bussikyydissä. Vielä ehkä muutenkin matkanteko hieman arvelutti, kun ilma ei ollut oikein suotuisa meille.
Aika hurjan näköinen oli linjurimme ikkunan alaosa, kun taukopaikalla satuin kuvaamaan sitä. Kävimme aamutuimaan Viitasaarella ABC-huoltamolla aamupalalla. Matkaa oli vielä jäljellä noin puolet siitä, mitä olimme jo taivaltaneet bussikyydillä. Piti tankata myös hieman itseään. Tarjolla oli runsas aamiaispöytä, josta päätimme nauttia aamupalan, jotta jaksaisimme lounalle asti Rovaniemelle. Yksi pysähdys oli vielä ennen Oulua ja sitten matka jatkui kohti määränpääpaikkaamme
Olimme Rovaniemellä Aakenushotellilla hieman puolen päivän jälkeen. Majoittauduimme, söimme lounasta ja sitten oli aikaa rentoutumiseen. Sen päätimme käyttää hyväksemme ja lähdimme kiertelemään kartan opastamana Rovaniemen kirpputoreja. Muutaman löysimme, mutta emme mitään ostettavaa. Ainoa ostokseni oli Tex-marktista alle parin euron hintainen musta ekokassi, pinkeillä pääkalloilla. Se oli hauska jättikassi ja sinne mahtuisi "tuliaset" hyvin, sillä aikomus oli matkalla käydä myös Napapiirillä.
Saunomisen jätimme päivällä väliin ja lepäilimme toista tuntia, ennen illallista. Sen jälkeen lähdimmekin porukalla Curling-otteluita katsomaan kisapaikalle. MM-kisoissa oli mukana toistakymmentä maata osallistujineen. Itse olen nähnyt curlingia vain tv:stä ja se tuntuu aika hurjalta katsottavalta. Minä en ainakaan pääsisi niin alas sitä kivimötikkää vierittämään ja toiset harjaavat sitten jäätä. Hauskan näköistä ja mikä itsenäni hieman ihmetytti, niin huomasin, että ilman jalkojakin voi harrastaa, kuten muutama ulkolainen pyörätuolipotilaskin.
Tämä näyttää onnistuvan tuollaisen pitkän kepin avituksella. Hallissa oli aika viileätä ja ylhäältä parvelta seurasimme kisailua.
Homma näytti olevan tarkkaa, joten epävarmassa tilanteessa mittamiehet tarkastivat kivien etäisyyden tuollaisella mitttalaitteella.
Aika mötikkä tuo kivi ja siinä on joku taktiikka kai miten sitä kannattaaä tähdätä. Tämä illlallinen ottelu oli finaaliottelu, jota seurasimme. Ainakin amerkkalaisia näytti olevan pelaamassa ja myös suomalaisia. Lopputulos tietty jäi minulta hieman hämärään, kun paikanpäällä oli tuttuja,.matkan takaa ja iloinen tapaaminen yleensä vie huomion pääasiasta muualle. Hauskaa oli joka tapauksessa.
Curlinottelun päätökseksi, ennen palkintojen jakoa, näimme kauniin jäätanssi esityksen. Sitten suunnistimmekin kohti hotellia ja oli pikkuhiljaa aika mennä untenmaille. Uni maistui kyllä äärimmäisen hyvin, vieraasta paikasta huolimatta. Herättiin aamusella hyvissä ajoin jo puoli seitsemän aikoihin, sillä bussi oli lähdössä kisapaikalle jo ennen klo kahdeksaa, jollon oli sm-kisojen avajaiset.
Winter World Transplant Games 2008 eli Elisiirtoväen MM-talvikisa 2008 matkakertomukseni jatkuu....
