Eilen olin kyllä niin veto veks, että en millään oliei jaksanut nousta vuoteestani. Olin varannut pyykkituvan aamuksi, mutta mietn jaksanko edes sinne lähteä. Lopulta päätin kammeta itseni ylös sängystä, mutta päätin kuitenkin jättää lakanapyykin kokonaan väliin. Otin matkaan vain normaalit käyttövaatteet ja pyyheliinat. Pihalla, matkalla pyykkitupaan, jo väsyin ja tuntui kuin veri katoaisi päästäni. Pääsin pyykkitupaan, mutta piti jäädä hetkeksi huilahtamaan penkille, ennen kuin jaksoin ahtaa pyykit koneeseen.
Tulin pyykkituvasta suoraan kotiin ja heittäydyin sohvaperunaksi. Soitin äidille ja pyysin häntä apuun, sillä nyt tuntui siltä, että en todellakaan jaksaisi tehdä töitäni loppuun. Onneksi äiti oli siinä kunnossa itse, että jaksoi tulle saattamaan pyykinpesuni loppuun.
Sen verran kävin kuitenkin pyykkituvassa, että sain untuvatakkini pyykkiin, vaikka sen juuri edelliellä kerralla pesinkin. Kävi meinaan keskiviikkona niin, että tahrasin takkini lasten kanssa ulkona ollessani, ehkä pajunkissoja kerätessä. Oliskiko puihin tarttunutta nokea vai mitä mustaa lienee. Laitoin sappisaippuaa tahrojen päälle ja pesin nestemäisen pesuaineen kera. Eipä pesutulos ollut oikein tyydyttävä. Harmittaa aika vietävästi, sillä takki on aika uusi eli joulupukilta saatu. Voisikohan tämän tahran saada millään konstilla pois? Onko kellään kokemuksia tai vinkkejä?
Tälläinen tahra hihassa näkyy muuten aika näyttävästi ja jos sitä ei saa poistettua, niin tilalle täytyy ehkä kehitellä joku merkki tai muu kuva.
Jatkoin uniani pitkän päivän ja iltapäivällä sitten tuntui, että onkohan minulla lämpöä? Mittasin kuumeen ja tosiaan sitä oli yli 38 astetta. Harvoin minulle tulee lämpöä, mutta nyt näyttää olevan. Päätin etten menekään keilaamaan ja lisäksi soitin tytölle, että olen kipeä ja en mahdollisesti jaksaisi katsoa pikkuneitejä tänään, eikä tietenkään olisi hyvä tartuttaa tautiaan lapsiin....ellei jo edellisenä päivänä ole sitä saaneet. Tosin lapsiperheissä on kiertänyt monet virukset jo talviaikaan.
Päivän aikaan napsin taas niitä ylimääräisiä rohtoja ja konettanikaan en jaksanut avata. Muutaman telkkariohjelman jaksoin illalla katsoa ja vaihdoin vain sohvalta omaan sähkyyn illalla. Siis päivä meni kokonaan poitiessa mitä lienee tautia ja tuntui kuin jokainen lihas olisi ollut aivan kipeä.
Tällaisin varustein menin nukkumaan ja tänään olen jopa päässyt tietokoneelle asti ja lämpöäkään ei enää ole kuin 37 ja risat, joten ehkä tämä tästä. Vielä olo on kuitenkin aika hatara. Toivon, että tästä pikkuhiljaa noustaan ja tiistaina pitäisi olla kondiksessa, kun olen varannut porukalle teatteriesityksen.
