Arkisto
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
Kategoriat
15.02.2008 - 01:02
Maantantaina innostuin vasta ystävänpäiväkortteja tekemään. Olin Maijulla tekemässä kortteja ja opettelemassa Mangolialeimausta ja kuvien värittämistä.
Ensin opettelin leikkaamaan "dreamskutsilla" kartonkia korttikokoon.
Sen verran ehdittiin muutaman tunnin aikana tehdä, että minulla on pariin kymmeneen korttiin leimattuja ja väritettyjä kuvia valmiina ja kotosalla oli tarkoitus pensselin kanssa sutia kuvat valmiiksi.
Kaksin saa paremmin jotain aikaiseksi, kuin kotona yksin tuhertaen tai ainakin pitää meikäläisen hakea potkua jostain, jotta innostuisi ensin tekemään.
Tässä aikaansaannoksiani eli mangoliakortteja.
Lisäksi tein sekalaisia kortteja samalla tekniikalla sekä muutamia Tiimarin ystävänpäiväsydämistä valmistettuja kortteja, joissa oli taustapaperia kartongin päällä ja joissain silkkinauhaa tai tarranauhaa koristeena.
Olin minimoinut korttien lähettämisen kahteenkymmeneen korttiin ja sen mukaan olin ostanut jo merkitkin. Määräpäivähän oli tiistai jolloin kortit olisi pitänyt postittaa, mutta en millään ehtinut enää kuoria kirjoittaa, kun kuntosali pukkasi päälle ja sitten oli vielä tiistaille vertaistukiryhmän tapaaminen. Niinpä kuorien kirjoittaminen jä yöhön. Keskiviikkona pukkasi pyykkituvalle meno aamusta ja sitten iltapäivästä oli jälleen kuntosalivuoro. Niinpä ainoa mahdollisuus olikin keskiviikkona tehdä vielä lisää kortteja, joita ajattelin antaa "kädestä käteen" kuntosaliystävilleni.
Nämä korit valmistuivat sarjatuotantona parissa tunnissa kartongista, kirpparilta ostetusta boordinauhasta sekä Tiimarin lintuaiheisista sydämistä. Osan tein akvarellipaperiin leimatuista sydämistä, jotka väritin ja reunistin ja samoin liimasin käsinkirjoitetun "ystävälle" lappusen kortteihin. Kortteihin kirjoitin kaikkiin tuon runon:
"0n elämä meri,
ja suuret sen aavat.
Toisistaan ystävät,
tukea saavat."
Nuo korit piti ehtiä tekemään ennen salille lähtöä ja aikaa oli pari tuntia, josta harmikseni puolisen tuntia kului puhelimessa ja piti yhdellä kädellä yrittää taiteilla tarraa palasiksi, liimailla, leikata, värittää ja vähän kaikennäköistä tuhertamista siinä ohessa. Lopulta havaitsin, että jos pian en lähde liikenteeseen, niin jään bussikyydistä. Pakkasin osoitekirjan, kortit ja kynän sekä kirjoitetut kuoret ja kirjoittamattomatkin sekä merkit kassiini ja menoksi. Linjurissa sitten liimailin merkkejä kuoriin, samalla kun laitoin kortteja valmiisiin kuoriin. Sain kuin sainkin 20 korttia kuoreen. ja yhteen kirjoitin vielä postilaatikolla osoitetiedot päälle. Ostin paperikaupasta kaupungilla vielä kolme merkkiä lisää, mutta niiden korttien postitus jäi kyllä tähän päivään, joten ovat ehkä huomenna perillä.
Onneksi kai suurin osa ehti ajoissa perille, niistä keskiviikkona lähetettyistä korteista.
Olen ollut kovin iloinen myös, kun posti-Pate on muistanut minuakin isolla läjällä kortteja
ja ystävänpäivän illalla kun tulin kotosalle, niin Pate oli tiputtanut luukusta eteisen lattialle mukavan yllärin. Se oli ystävältäni Tupulta. Hän oli lähettänyt minulle näin ihanan paketin.
Sain käsin tehdyn kirjan selä kirjepapereita ja kortteja. Tosin mielestäni ne käyvät hyvin korttipohjiskaikin. Lisäksi sain kauniin kortin ja Positiivareiden "Ystävyyden aapisen".
Sieltä bongasin ihan uudenlaisen käännöksen "Vladimir Vysotskin" ystävän laulusta:
"Jos sä epäröit oikso tuo, joka tervehtien tulee uo. Tosi ystävä laisinkaan, mistä sen tietää saan...."
|
|
Mukavaa perjantaita!
En ole vielä kokeillut tuommoisia leimausjuttuja.
Korttirumbasi kuulostaa tutulta. Aikaa on, ei vielä kiirettä, kunnes tulee se kiire. Osa ehtii ajoissa, osa myöhästyy, vaikka onkin matkalla ja laatikolla kirjoitellut viiemeiset kortit. Minulla on kävelymatka postiin ja joskus menee tosi minuuttipeliksi - pari kolme varaminuuttia lenkkareiden nauhan aukeamiseen.
Ystävänpäivän ulkopuolella kortti on yllätyspostia ja oikein mukava saada.
Myöhästyneet ystänpäivän terveiset sinulle Tarjuska, mutta eikö joainen päivä ole ystävänpäivä:)
Ullamariella: Enpä niitä kortteja olisi osannut itsekseni tehdäkään, kun ei ollut aiempaa kokemusta. Kiva, että siskolla on hommat hanskassa. :) Tuo kiire on kyllä aikalailla itse aiheutettua, kun pitää jättää kaikki viime tippaan. :)
MarLi: Huojentavaa kuulla, että muilla sama ongelma kuin itselläni eli viime tipan tekijöitä löytyy muualtakin. :)
Leikkureita onkin hyvä hyödyntää, jos ystäviltä sellaisia löytyy. Ovat sen verran hinnakkaita, ettei niitä itse raaski ostaa.
Meemu: Odotellaan ja ei mitään kiirettä. Voi, kurjimus kun sullakin on flunssa. Tämä on niin tautista aikaa. Kop-kop...Onneksi olen itse toistaiseksi säästynyt taudilta.
Kirsi: Monen mutkan kautta ja nyt on häiriönpoistajat joka puhelnpiuhan välissä.
Maija: Jostain kumman syystä kaikki jää aina viime tippaan. Niin käy jouluna ja ystvänpäivänäkin. Pääasia, että kortit ovat perillä ennemmin tai myöhemmin. :)
Auringonkukka: Joo, me pidetään kyllä yhtä :)
Kangaskasa: Uusia tuulia näyttää löytyvän. Itse olen aiemmin aika lailla jumittunut 3D-tekniikkaan. Tosin mulla ei ole varaa niin monen moisiin systeemeihin ja kiva, että siskolla on tykötarpeita millä voi tehdä. :)
Irma Marttila: Kivaa puuhaa, kun saa vaan innostusta korttien tekoon. :) Näin sut telkkarissa. :)
Satu H: Sinullakin siis sama "tapa" :) Välillä kyllä tuntuu, että joulu, ystävänpäivä ja pääsiäinen ovat liian lähellä ja aina ei raaskisi kortteja paljon lähetellä. Ystäviäkin olisi kyllä enemmän ja teksi mieli muistaa kaikkia. :)