Elämä on elämää

Inspiring Picturen 2. haaste on "Mustavalkoista".

Inspiring picture haastaa valokuvaajat ja sen tapaiset ihmiset ottamaan kuvia ymärillään touhuavasta maailmasta:

ILTARUSKO

Mistäpä muuten tietäisi, että kyseessä on iltarusko, ellei kuvassa olisi värejä? Jos maailma olisi mustavalkoinen tai katoisi maailmaan vain mustavalkoisin ajatuksin, niin tämäkin kuva voisi olla vaikka mistä ajankohdasta päivää hyvänsä otettu. Mustavalkoisin silmin tai kuvin, ei näkisi kauniita auringonlaskuja tai -nousuja. Ei tietäisi, että ruusu on punainen tai taivas sininen. Onneksi meillä on värit, mutta kyllä kuvistakin saa hienoja myös mustavalkoisina. Eihän sitä ennen muuta ollutkaan.

Kategoria: Inspiring picture-haasteet 13 kommenttia Kommentoi

savisuti kirjoitti 14.01.2008 - 23:40

Tänäänkö iltaruskoa kuvasit? Olin lenkillä ja katselin, kun taivas oli aivan vaaleanpunainen ja ajattelin, että ihan on Tarjuskalta näyttävä taivas. Muuttui sitten vähitellen oranssimmaksi mutta hetken näytti niin pinkiltä, että.

Tarjuska ite kirjoitti 15.01.2008 - 00:25

Savisuti: Olen ollut tänään tiiviisti kotosalla. Tämä kuva on iltaruskoa ja kuvattu joulukuun puolella. :) Pitäisköhän laittaa jossain vaiheessa värillisenä?

Anonyymi kirjoitti 15.01.2008 - 10:06

Kuvan josta kysyit löysin seuraavilta sivuilta, joista niitä voi siirtää omille.
http://www.glitter-graphics.com/

Tarjuska ite kirjoitti 15.01.2008 - 10:13

Kiitos linkistä. :))

Anneli kirjoitti 15.01.2008 - 12:12

Heips! Joskus mustavalkoinen kuva tuo esille sellaisia asioita, joita ei värikuvista heti huomaisi. Tässä kuvassa ainakin oksien hienot muodot tulevat kauniisti esille.

Elina kirjoitti 15.01.2008 - 14:38

Kuvassa on jotakin hyvin surumielistä ja väsynyttä. Se tekee siitä hyvin kauniin.

Ehlana kirjoitti 15.01.2008 - 21:00

Kieltämättä mieleen tulee surumielisyys, alakuloisuus. Mutta tuo auringonpilkahdus on varmaan se kaivattu valo... Kaunista

Mari kirjoitti 15.01.2008 - 23:09

Värit ovat elämän ilo, mutta mv-kuva vie katsettamme ja ajatuksiamme aivan uusille urille värien puuttuessa emme voi takertua itsestään selvyyteen ja tavanomaiseen.

Tarjuska ite kirjoitti 15.01.2008 - 23:19

Anneli: Näinhän se on. Monet yksityiskohdat erottuvat paremmin. Kai se on niin, kuin elämässäkin, että mustan kauden jälkeen osaa arvostaa niitä värejä ja on oppinut näkemään paremmin. :)
Elina: Iltaruskohan muutenkin on yleensä jotenkin surumielistä. Ilta painuu mailleen ja päivä sammuu. Yhden päivän kuolema.
Ehlana: Kuten äsken jo kuvailinkin, niin surumieliseltä näyttää todella, mutta pilvien takaa aina auringonvalo pilkahtaa. On se siellä, aina se on jossain siellä.:)
Mari: Tuota juuri ajattelin. :)

MarLi kirjoitti 16.01.2008 - 03:00

tässä yötä haahuilen hereillä... nettikin piti avata ja sinunkin sivujasi tulee luettua taas... hyödynnän usein tuota sinun blogi-listaasi ja bongailen sen kautta lukemaan toisten blogeja :)
Mustavalkoisia unia ja maisemia vois lähteä katselemaan, jospas niitä alkais kohta näkyä... tosin mun uneni ovat usein värillisiä ja varsin tapahtumarikkaita :)

Hansu kirjoitti 16.01.2008 - 14:40

Kaunis valo.

Inkivääri kirjoitti 16.01.2008 - 14:51

Niin kirkasta pilkistää pilvenraosta vaikka onkin mustavalkoista...

Hilkka kirjoitti 17.01.2008 - 13:21

Hyvä kuva noinkin, mutta kyllähän ne värit on valtava rikkaus täällä taivaan kannen alla.

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: